Arcane-chinchillat

Kasvatusperiaatteeni

Kasvatusperiaatteeni pohjautuvat arvostukseen värien ”puhtautta” kohtaan. Monien mielestä kasvattamani värit saattavat varmasti kuulostaa tylsiltä, ja kommentoipa eräs hyvä ystävänikin, että hienoa, kun joku kasvattaa ”tavallisia” värejä. Itse näen kuitenkin tärkeänä vanhojen mutaatioiden säilymisen puhtaina ”turhista” väreistä. Nykyään tuntuu olevan hyvin tavallista, että tavoitellaan mahdollisimman erikoisia värejä ja värien yhdistelmiä. Valitettavasti samaan aikaan chinchillakannastamme on kadonnut lähes kokonaan juuri "puhtaat" perusvärit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi beigellä ja black velvetillä on taustallaan usein myös muita värejä, joilla taas on yleensä heikentävä vaikutus eläinten laatuun. Vaikka usean sukupolven päästä "ylimääräiset" värit katoavat rekisteripaperien sukutaulusta, se ei muuta eläimen taustaa miksikään. Esimerkiksi ebony-geeni valkovatsaisen värin taustalla saattaa putkahtaa esiin vielä monenkin sukupolven päästä ja heikentää merkittävästi vatsan valkoisuutta. Lisäksi värit, joilta löytyy runsaasti vahvoja standardeja taustaltaan, ovat yleensä oikealla hoidolla hyvin terveitä ja pitkäikäisiä lemmikkejä.

Upeat, puhtaat standardit ovat vieneet minut täysin mukanaan, vaikka alkuun suhtauduin niihin monen aloittavan harrastajan tapaan pitäen väriä "tylsänä ja tavallisena". Ajatusmaailma on siis muuttunut täysin päinvastaiseksi. Pink whitet koen edelleen haasteena, mutta välillä on tullut leikiteltyä myös ajatuksella pelkkien standardien kasvattamisesta. Vaikka se taitaakin jäädä pelkän ajatusleikin asteelle, standardien määrä tulee varmasti olemaan myös tulevaisuudessa merkittävä suhteessa muihin jalostuseläimiin. Standardien ja valkoisten lisäksi jalostussuunnitelmat sisältävät black velvettejä ja beigejä. Black velvet on vanha ja vahva mutaatio, mutta niitä näkee enää valitettavan vähän näyttelyissä muuhun eläinmäärään suhteutettuna. Pitkälle jalostettuna värinä se on kuitenkin parhaimmillaan jotain hyvin upeaa, ja uskon black velvettien vahvuuksien tarjoavan paljon myös valkoisten kasvatukseen. Vastaavasti beigejä näkee nykyään hyvin vähän. Beiget antavat hyvän lisän pink whitejen jalostukseen. Tällä hetkellä jalostuseläimiä asuu kotona vajaa kymmenen, ja jalostuseläimistä noin puolet ovat standardeja. Osa chinchilloista on myös yhteisomistuksessa. Jalostuseläimiä minulla on Suomen lisäksi Tanskasta, Virosta ja USA:sta. Vaikka uusien linjojen tuominen ulkomailta on tärkeää geenipohjan monipuolistamiseksi, täytyy muistaa, ettei ulkomaalaistaustainen eläin ole itseisarvo.

Turkki, väri, värinpuhtaus sekä tietysti luonne ovat kuitenkin ne ominaisuudet, jotka tekevät chinchilloista chinchilloja. Näitä ominaisuuksia haluan myös omassa jalostustyössäni painottaa sopusuhtaista kokonaisuutta ja terveyttä unohtamatta. Yhdistelmäni ovat yksinkertaisia, eikä jännittäviä värejä synny, mutta luotan laadukkaisiin standardeihin kasvatuksessani. Käytän jalostukseen ainoastaan puhtaita, laadukkaita standardeja. Standardit, joilla on taustallaan myös muita värejä kuin standardia, myyn ainoastaan lemmikiksi. Nopeita tuloksia en suurimmissa unelmissanikaan odota, muttei se kai kasvattamisen ideologiaan kuulukaan. Mieluummin sitä näkee asteittaisen kehityksen, vaikka takapakeiltakaan tuskin voi välttyä.

© Maria Nokso, Tampere – maria at arcane.fi – 040 779 2835 – päivitetty 15.09.2012 klo 22:37